AutotEnergiaMielipideOnnelaPolitiikkaPolttoaineRuokaSähkö

Ajatuksia energia kriisistä ja verotuksesta

Elämme mielenkiintoisia aikoja, Covid-19 pandemia on ollut riesana jo kaksi vuotta ja nyt on jo reilu kuukauden käyty sotaa Ukrainassa. Näillä on merkittäviä vaikutuksia meihin Suomalaisiin ja koko meidän yhteiskunnan toiminnalle. Covid-19 on tullut maksamaan miljardeja jo nyt, hallitus on ottanut paljon lisää velkaa ja kuluja kertyy tästä taudista vielä vuosia ja vuosikymmeniä. Olen kuitenkin kiitollinen siitä että tähän on panostettu ja asia on hoidettu riittävällä vakavuudella.
Juuri kuin alkoi näyttämään ja tuntumaan siltä että päästään palaamaan normaaliin elämään tai oikeammin sanottuna uuteen normaaliin niin Venäjän Putin päätti hyökätä Ukrainaan.
Tuhoa ja kärsimystä on vaikea käsittää vaikka kuinka seuraisi mitä mediassa näytetään.
Meneillä olevasta sodasta voisi kirjoittaa paljon, tässä kirjoituksessa keskitytään kuitenkin energiaan, sen vaikutuksiin, veroihin ja Suomalaisten hyvinvointiin.


Hinnannousu

Loppuvuodesta 2021 lähti sähkön hinta nousemaan rajusti ja on edelleen korkealla, polttoaineiden hinnat taas on noussut rajusti 2022 aikana. Moni Suomalainen ja eurooppalainen maksavat tästä kovan hinnan. Osa Euroopan maista tukevat jo kansalaisiaan kriisin keskellä alentamalla hintoja ja keventämällä verotusta. Suomessa toistaiseksi odotamme ja toivottavasti hallitus tajuu tukea omia kansalaisia näinä vaikeina aikoina.
Sähkön kysyntä jatkaa kasvuaan samaan aikaan kun ajetaan alas hiili ja ydinvoimaloita euroopassa. Suomi ja eurooppa ostaa merkittävästi energiaa Venäjältä kuten sähköä, öljyä ja maakaasua, johtuen siitä että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan niin Eurooppa pyrkii irtautumaan kokonaan Venäjän energiasta, tämä nostaa hintoja nyt ja pitkällä tähtäimellä. Meneillä oleva sota Ukrainassa vaikuttaa välittömästi polttoainehintoihin ja pian myös sitten ruuan hintoihin ja muuhunkin.


Seuraukset

Asuminen kallistuu kun lämmityksestä joutuu maksaa moninkertainen hinta, töissä käynti ja muu liikkuminen kallistuu ja on monille jo niin kallista että töissä ei välttämättä kannata enää käydä ollenkaan. Pahimmillaan tilanne on vasta silloin kun kaupan hyllyltä ei löydy elintarvikkeita mitä ostaa tai jos löytyy niin hinta voi olla niin korkea että monilla ei enää ole varaa ostaa sitä.
Tämä kuulostaa äärimmäiseltä mutta kaikki tuotetaan ja kuljetetaan ja varastoidaan käyttäen energiaa. Ukraina on merkittävä ruuan tuottaja maa ja on jo väläytetty mediassa että 12-18 kuukauden päästä se näkyy merkittävästi jo kaupoissakin. Puhutaan ihan ruuan pulasta.
Näistä syistä meillä ei ole varaa odottaa vaan hallitus tulisi toimia pikaisesti ja saada tilanne haltuun niin että Suomalaisilla olisi varaa elää ja käydä töissä myös jatkossa!


Valtionvelka

Suomen valtion velka ja velanotto puhuttaa mediassa. Vuodesta 2019 -> 2021 on otettu peräti 22,5 miljardia euroa uutta lainaa valtiolle. Tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä niin huolestuttava kuin se kuulostaa, valtionvelka on suhteutettuna bruttokansantuotteeseen (BKT) ja tämä luku oli vuonna 2021 51,80% eli jo pienempi kuin v. 2020 jolloin se oli 52,85%.
Tilastoista voimme nähdä että 90-luvun laman jälkeen se oli korkeimmillaan peräti 64,80% v. 1996. Pienimmillään se on ollut 2,98% v. 1974 ja korkeimmillaan 71,14% v. 1944.

Kun seuraa keskustelua ja mediassa oleva tietoa jää itselleni ainakin olo että velanottoa olisi ollut holtitonta ja aivan liian suurta. Kuitenkin kun näitä lukuja tarkastelee niin ei tilanne ole niin huonoa. Velka suhteutetaan BKT:hen ja vasta katsomalla kokonaisuutta saadaan oikeanlainen kuva siitä onko sitä velkaa paljon vai vähän ja kuinka paljon on paljon. Ja on se kyllä hienoa että meillä on ollut varaa ottaa lainaa ja tukea yhteiskuntaa Covid-19 pandemian aikana. Olen kuitenkin sitä mieltä että velanottoa pitäisi pysäyttää ja velan kokonaismäärä tulisi vähentää.
Velan määrä on pienentynyt vuosina 1969-1974, 1999-2002, 2005-2008 ja 2018

Lähde: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/


Esimerkkinä oma tilanne

Sähkö (asuminen)
Sähkön hinta nousi rajusti loppuvuodesta 2021 ja on pysynyt korkealla siitä asti.
Meillä kuten monella muillakin on ollut määräaikaista sähkö sopimusta joka nyt päättyi, ja nauttinut edullisista hinnoista. Myös pörssisähkön ostajat ovat saaneet edullista sähkö kunnes tilanne muuttui äkillisesti.
Meillä oli kiinteä hinta 4.98c/kWh ja se nousi 1.4 alkaen uusi hinta 10.79c/kWh ja samaan aikaan tuli kirje kotiin että hinta nousee toukokuun alusta ja on sitten jo 13.99c/kWh. Tämän päälle tulee vielä liittymä maksut, siirto maksu ja sähkövero jolloin sähkön hinnaksi tulee n. 22c/kWh. Tarjolla olisi kiinteähintaisia sopimuksia mutta niissä on kaikissa yli kaksinkertainen hinta verrattuna edelliseen. Kesä on kuitenkin kulman takana joten katsotaan hetki mihin suuntaan sähkönhinnat kehittyvät ennen kuin sitoudutaan taas kiinteähintaiseen sopimukseen. Kesällä pitäisi käynnistyä Olkiluoto 3:sen täysi tuotanto.
Laittaa kyllä miettimään että miten tulla toimeen vähemmällä sähköllä sillä tämä korotus on n. 192€/kk meidän nykykulutuksella.

Meidän sähkönkulutus 2021

Polttoaine (tulon hankkimista)
Meidän arki olisi vaikea tai jopa mahdoton ilman kahta autoa. Asumme maalla ja täältä menee huonosti tai ei ollenkaan julkisia kulkuvälineitä. Etäisyydet ovat myös sen verran pitkiä ettei pelkästään fillarilla oikein tule toimeen. Meillä on iso ja keskikokoinen farmari että mahtuu turvaistuimet, koirat ja kamat kyytiin, onneksi ovat sentään aika pihejä ja kumpikin kuluttaa n. 5l/100km kohden, isompi on diesel ja toinen bensa/hybridi. Viime vuoteen nähden nämä korotukset tarkoittaa silti n. 70€/kk lisäkuluja polttoaineesta.
Ajamme kuitenkin aika vähän mutta kyllä tämäkin jo tuntuu, käy sääliksi ne jotka ajaa työkseen paljonkin tai joilla on vielä pidemmät etäisyydet tai vanhempia autoja jotka kuluttavat merkittävästi enemmän. Suurimmalla osalla on kuitenkin auto sen takia että sitä tarvitaan työssäkäyntiin, lapsia kuskaamaan, sukulaisilla/kavereilla vierailua, harrastuksiin ym.

Ruoka (eläminen)
Ruuan hinnan ennustetaan kasvavan peräti 11%. Muualla on puhuttu myös 15% korotuksista tai jopa enemmän. Lähde: Tekniikkatalous.fi
Myös elintarvikkeiden saatavuus on ollut otsikoissa kun ruuan tuotannon kannattavuus on huono Suomessa, lannotteiden ja muiden raaka-aineiden saatavuus heikkenee johtuen Ukrainan sodasta.
Sähkön ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat myös tähän ja näitä kun yhdistää niin tulee aikamoinen lisälasku jo monelle.
MTV:n artikkelissa puhutaan kotitalouksien ruokamenoista kuukausitasolla, taulukot antaa hyvän yleisnäkymän kuluista ja siitä on helppo laskea kuinka paljon tulee lisälaskua maksettavaksi. Meille se olisi taulukon tiedot pohjana, 11% korotuksella 84€ kuukaudessa lisälaskua. Emme kuitenkaan käytä niin paljon vaan todellinen ruokalasku pyörii 400-500€ paikkeilla kuukaudessa. Tähän sisältyy myös talous tarvikkeita kuten pesuaineita, talous/wc paperia, vaipat jne.


Mitä voimme tehdä?

En tiedä mikä on oikea ratkaisu tähän. Ajatuksia mitä voisi tehdä on ollut useita ja aiheesta puhuttu kotona ja lähipiirissä. Joitakin ideoita kuten pörssi transaktioiden verotusta mietitty mutta kun asiaa tarkemmin tarkastelin tulin siihen lopputulokseen että haitat ovat isommat kuin hyödyt siinä.
Tässä kuitenkin jonkinsortin ehdotus, mutta vaatisi erittäin laajan analyysin että voidaan arvioida kaikki vaikutukset näistä muutoksista ja onko niistä hyötyä ja kenelle. Näistä voi myös olla haittaa joten nämä ovat vaikeita kysymyksiä.

Leikataan sähkövero
Sähköveron voisi puolittaa, meidän kohdalla se tarkoittaisi noin 30€ säästöä kuukaudessa. Ei se riitä lähellekään kompensoimaan hinnan nousua mutta auttaa se vähän. Olettaen että nämä uudet hinnat on pysyvämpi taso niin meidän n. 192 euron korotuksesta n. 37 euroa on ALV.
Joten todellisuudessa valtio ei menettäisi vieläkään mitään vaikka leikattaisiin puolet sähköverosta.
En kuitenkaan tiedä onko tämä pysyvä hinta, nouseeko entisestään vai laskeeko se. Toivon ja tahtoisin uskoa että hintaa tulee laskemaan vähän nykyisestä.
Sähkövero veroluokassa 1 on tätä kirjoittaessa 2,79372 c/kWh (sis. alv 24 % ja huoltovarmuusmaksu).

Leikataan tieliikenteestä kerättäviä veroja
Tieliikenteestä kerättiin vuonna 2020 7,756 miljardia euroa veroa. Kunnossapitoon ja kehittämiseen käytettiin ainoastaan noin 2 miljardia euroa.
Poistamalla Autovero, Ajoneuvovero sekä liikennepolttoaineverot vähenisi ihmisten ja yritysten verotaakka peräti 4,5 miljardia euroa vuodessa.
Polttoaineiden, uusien autojen, varaosat ja huoltopalveluiden sekä verot liikenne ja auto vakuutusmaksuista olisi edelleen n. 3,24 miljardia euroa vuodessa.
Verojen hallinnassa on tarvittu tietojärjestelmiä, henkilöstöä, toimitiloja ja muuta. Näistä voidaan luopua ja sen myötä saada vielä vähän säästöä valtion kassaan pitkällä aikavälillä.
Lähde luvuille: www.aut.fi

Nämä leikkaukset tuntuvat jokaisen kukkarossa riippumatta siitä käyttääkö tai omistaako edes autoa. Autoilu on vain pieni osa kokonaisuudesta ja jokainen hyötyy siitä että kuljetuskustannukset alenee merkittävästi joka taas alentaa tuotteiden hintoja kaupassa. Pitää myös muistaa että vero varoilla kustannetaan julkista liikennettä, poliisit, ambulanssit, palokunta, puolustusvoimat, koti hoito ja paljon muitakin palveluita missä polttoainetta tarvitaan. Kaikki pienet säästyt yhteenlaskettuna ovat jo merkittävä määrä rahaa.

Kuinka kompensoidaan leikkauksista aiheutuva vaje valtion budjetissa?
Vaikka tulee säästöä monesta paikasta niin se ei yksin riitä lähellekään kompensoimaan 4,5 miljardin euron vero menetyksiä.

  • Varallisuusvero
    Esimerkiksi jos varallisuutta on yli miljoona euroa niin voisi maksaa joka vuotista varallisuusveroa. Tämä vero koskisi sekä yksityishenkilöitä ja yrityksiä.
    Suomessa miljonäärit omistavat noin 38% koko Suomen yksityisestä varallisuudesta.
    Lähde: salkunrakentaja.fi
    0,5% varallisuusvero tuottaisi n. 600 miljoona euroa verotuloja vuodessa yksityishenkilöiltä
    En löytänyt tähän hätään dataa yritysten varallisuudesta Suomessa mutta voisin kuvitella että puhutaan merkittävästä summasta.
  • 4,5 miljardia euroa tuskin jää lojumaan ihmisten ja yritysten tileille. Suurin osa menee muuhun kulutukseen ja silloin tästä potista voi tulla suoraan n. 850 miljoona euroa alv tuloja.
    Kun kulutetaan yhteiskunnassa 4,5 miljardia euroa niin se luo suurella todennäköisyydellä uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Tämän kautta tulee sitten lisää verotuloja.
  • Ulkomaanapu ja kehitys rahat leikataan n. 1,2 miljardia euroa ja käytetään se oman kansan hyvinvointiin.

Nämä ovat yhteensä 2,65 miljardia euroa ja se on aika kaukana 4,5 miljardista vielä. Laskelmasta puuttuu vielä kuinka paljon saataisiin kerätty varallisuusveroa yrityksiltä, kuinka paljon syntyy säästö valtiolle kun valtio itse ei tarvitse näitä veroja maksaa ja miten se 4,5 miljardia euroa käytetään markkinoilla ja kuinka suuria verotuloja se luo kokonaisuudessaan.

Share this post